Kun
kissanpentu tuli taloon ja aloin miettiä meidän parveketta. Meillä on lasitettu
parveke, mutta jos tuuletusta haluaa, täytyy lasit avata ja parvekkeen ovi
myös. Sain selville, että verkon laittaminen parvekkeelle vaatii taloyhtiöltä
luvan. No, lupaa emme saaneet ja päädyimme siihen, että Aslanille on hankittava
pienet valjaat, jotta voin ulkoiluttaa sitä parvekkeella tuuletuksen ajan. Päädyin
hankkimaan kanin valjaat ja toiset viralliset kissanvaljaat saa sitten vähän
isompana.
Myrkylliset
huonekasvit täytyi myös selvittää. Muutaman kasvin jouduin antamaan pois.
Laitoin vehnänoraat itämään, sillä luin, että kissat pitävät vehnänoraasta. Huomasin
myöskin, että hella täytyy saada suojattua. Se hoituu pöytää siirtämällä ja
pitämällä tuolit pöydän alla. Eläinvakuutuskin pitää hankkia!
Kun
päästin Aslanin kantokopan luukun auki, se mietti hetken ja lähti heti
päättäväisesti tutkimaan paikkoja. Meidän hauva on vielä mökkeilemässä ja tulee
vasta viikon päästä meille kotiin. Ihmeen rohkea kissa. Juttelen sille
ystävällisesti ja silittelen välillä toistaen hänen nimeään aina silloin kun
meillä on hellä hetki. Haluan, että Aslan oppii yhdistämään nimensä silittelyyn
ja hellimiseen. Aslan ei pelkää ollenkaan ja ryhdyn tekemään aivan normaaleja
kotiaskareita, jotta tottuu tavalliseen arkielämäämme. Aslan antaa myös nostaa
itseään syliin, mutta heti ensimmäisenä päivänä en kovin usein halua sitä vielä
syliin nostaa, sillä kaikkea uutta riittää muutenkin pienen kissanpennun
päivään.
Aslan on
aivan ihana. Se ei nau’u laisinkaan, mutta on niin kovin luottavaisen ja
hyväluonteisen oloinen, että alan suorastaan rakastua siihen. Haluan olla sille
hyvä emäntä!
No comments:
Post a Comment