Kiipeilypuu

Ostin Aslanille heti ensi alkuun hienon ja käytännöllisen kiipeily- ja raapimapuun. Olin lukenut netistä, että kissat tykkäävät oleilla korkeuksissa ja etenkin koirataloudessa kissalla on hyvä olla turvapaikka niin korkealla, ettei koira pääse häiritsemään. Löysin mainion kiipeilypuun ja asetin sen ikkunan eteen, jotta Aslan voi halutessaan katsella ikkunasta alas. Erityisen hauskaksi ja Aslania houkuttelevaksi sen tekee se, että siinä on ylhäällä kolme tankoa, joista roikkuu joustavan narun päässä pehmohiiret. Kiipeilypuu on todella suosittu ja hiiret saavat välillä kovaakin kyytiä.

Taiteilua pöydillä

Aslan kulkee kissatyyliin sujuvasti pöydillä ja hyllyillä. Se tassuttelee varovasti pehmein askelin eikä pudota pöydiltä mitään, paitsi kerran. Aslan oli keittiön pöydällä ikkunan vieressä tavoittelemassa kärpästä, kun se hyökkäsi kärpästä kohti sellaisella vauhdilla hypäten ilmaan, että meidän talouden ainoa savinen kukkaruukku putosi Aslanin kera lattialle. Ruukku hajosi, kissa säilyi ehjänä. Ei se mitään, sain samalla vaihdettua kukan uuteen isompaan muoviseen ruukkuun ja kukka sai uudet mullat. Pitää ajatella positiivisesti ja kun tarkemmin ajattelen, se oli kärpäsen vika!

Hellyyden osoituksia

Aslan pitää kovasti hellimisestä. Aluksi se oli vähän epävarma rapsuttelujen suhteen, mutta silittää kuitenkin antoi. Pikku hiljaa Aslan hakeutui yhä enemmän hellittäväksi viereen ja pikku hiljaa siitä syliin. Kun en ole aiemmin kissojen kanssa ollut tekemisissä, niin varovaisesti kokeilin erilaisia silittely- ja rapsutusjuttuja ja lopulta löysin Aslania eniten miellyttävät jutut. Aslan pitää erityisen paljon intialaisesta päähieronnasta sekä leuan rapsuttamisesta ja kaulan silittelystä. Palkitsee emäntänsä syvällä kehräämisellä. Perinteisestä kissojen selän silittämisestä ei välitä lainkaan, mutta kun selkää silittää vastakarvaan aina hännän tyvestä selkää pitkin otsaan ja nenänpäähän asti, se on Aslanin mielestä todella mukavaa! Kokeilemalla oppii kaikenlaista!

Aslan tulee illalla sänkyyn viereen kehräämään ja hakeutuu pään viereen. Lopulta se menee kaulan päälle makuulle, puskee pienellä vaaleanpunaisella nenällään minun poskea ja kehrää vinhasti. Se on jotenkin niin hellyttävää, että ihan pakahdun onnesta, kun pieni kissanpentu tuolla lailla! Öisin olen huomannut, että se nukkuu minun ja mieheni välissä selällään. Aluksi Aslan selvästi jännitti selällään oloa, mutta hyvin nopeasti on saanut luottamusta ja makoilee vatsan rapsutusta kerjäten selällään useinkin. Alavatsan rapsutuksesta ja silittämisestä ei kuitenkaan erityisemmin pidä, vaan silittelyn pitää keskittyä ylävatsaan, etujalkojen väliin ja siitä sitten aina kaulaan asti.

Ihana ja hellyttävä kissanpoika!

Parvekeulkoilua

Hankin Aslanille parvekeulkoilutusta varten pienet kanin valjaat. Säädin ne sopiviksi siten, etteivät paina eikä pääse muljahtamaan läpi. Aslan pelkäsi ensin parveketta ja ulkoa tulevia ääniä. Ensimmäisten lattiatasotutustumisten jälkeen nostin sen pöydälle. Meillä on parvekkeen lasitus aika alhaalle ja Aslan pystyy siitä katselemaan ulos. Pikkuhiljaa tutustui ja tottui ääniin ja nuuhki halukkaasti raikasta ilmaa. Jotenkin tuntuu, että Aslan rentoutuu ja rauhoittuu parvekkeella. Se viettäisi vaikka kuinka paljon aikaa nuuhkien ilmaa, välillä istuu, välillä makoilee pöydällä. Joskus Aslan nostaa tassunsa parvekkeen kaiteelle ja katselee alas pihalle. Pidän tiukasti hihnasta kiinni ja pidän huolta siitä, ettei siinä ole liikoja löysiä, jottei pääse yrittämään hyppäämistä. Ihan mukavasti tuo parvekeulkoilu on lähtenyt sujumaan ja se kuuluu jokapäiväisiin rutiineihimme.